فَلَمَّارَأَوْهُزُلْفَةًۭسِيٓـَٔتْوُجُوهُٱلَّذِينَكَفَرُوا۟وَقِيلَهَـٰذَاٱلَّذِىكُنتُمبِهِۦتَدَّعُونَ٢٧

Mutta kun he näkevät tuhon olevan lähellä, synkkenevät niiden kasvot, jatka eivät usko, ja kuuluu sana: »Tämä on se, mitä te halusitte.»

Sano: »Mitä ajattelette? Vaikkapa Jumala tuhoaisi minut ja ne, jotka ovat minun kanssani, tai armahtaisi meidät, kukapa silloinkaan pelastaisi epäuskoiset tuomion kurituksesta?»

Sano: »Hän on Armahtaja, Me uskomme Häneen ja Häneen Me luotamme; pian saatte tietää, kuka on ilmeisessä harhassa.»

Sano: »Mitä ajattelisitte, jos jonakin aamuna vetenne valuisi kuiviin? Kuka teille silloin voisi hankkia kirkasta, juoksevaa vettä?»

Kynän ja sen nimessä, mitä kirjoitetaan!

Sinä et ole, Herrasi armosta, mikään hourailija,

vaan totisesti odottaa Sinua ehtymätön palkka,

ja totisesti on siveellinen mielenlaatusi jalo.

Pian olet näkevä, ja myöskin he saavat nähdä,

ketä teistä riivaa hulluus.

Totisesti tietää Herrasi parhaiten, kuka poikkeaa Hänen tieltään, ja Hän tietää parhaiten, kuka noudattaa johdatusta.

Älä suostu siis niihin, jotka julistavat totuuden valheeksi!

He toivovat sinun osoittavan velttoutta, jotta myös he voisivat olla velttoja.

Älä tottele ainoatakaan halpamaista vannojaa,

panettelijaa, joka kulkee ympäri pahaa puhuen,

joka kieltää hyvän, rikkoo lakia ja tekee syntiä,

joka lisäksi on alhaissyntyinen, röyhkeä ja ahne,

siksi, että hänellä on rikkautta ja poikia!

Kun tunnusmerkkimme luetellaan hänelle, hän sanoo: »Muinaisjuttuja.»